Rooliharjoituksia monimuotoisissa opiskelijaryhmissä toimimiseen
Mitä
Tässä työpajassa kulttuurien väliset erot valjastetaan oppimisen voimavaraksi hyödyntämällä roolityöskentelyä opiskelijaryhmissä, joiden jäsenillä on erilaisia kulttuuritaustoja. Opiskelijat harjoittelevat farmaseutin ja potilaan välisiä neuvontatilanteita, joissa viestintätavat, käsitykset ja odotukset poikkeavat toisistaan. Heidän tehtävänään on laatia yhdessä hyvin perusteltu hoitosuunnitelma.
Työpaja tarjoaa turvallisen ja selkeästi jäsennellyn ympäristön, jossa voidaan harjoitella eri kieliä puhuvien kuuntelemista, kulttuuritaustaan pohjautuvien toiveiden yhteensovittamista sekä yhteisymmärryksen varmistamista kliinisestä täsmällisyydestä tinkimättä.
Miksi
Interaction between domestic/local and international students can support cultural understanding, improve intercultural skills, and enhance learning when it is intentionally designed and scaffolded (Arkoudis et al. 2013). Students’ attitudes toward culturally mixed groups are influenced by their participation in diverse groups and by engagement in authentic, interdependent tasks, which can strengthen collaboration and learning compared with more homogeneous groups (Summers & Volet 2008). Within pharmacy education, role play and active learning are established approaches for developing communication skills in realistic but low‑stakes settings that support clinical reasoning and patient-centred interactions (Luiz Adrian et al. 2015). In addition, mixed student perspectives highlight that social relationships and purposeful structures help overcome tensions in cross-cultural group work, reinforcing the value of intentional group formation and guided reflection in such activities (Mittelmeier et al. 2018). Evidence from intercultural education also indicates that structured intergroup interaction can foster intercultural communication skills, supporting the reflexive discussion component that follows the role plays (Eisenchlas & Trevaskes 2007).
Kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden välinen vuorovaikutus voi tukea kulttuurista ymmärrystä, kehittää kulttuurienvälisiä valmiuksia ja edistää oppimista, kun vuorovaikutus suunnitellaan ja sitä tuetaan tarkoituksenmukaisesti (Arkoudis ym. 2013). Opiskelijoiden suhtautumiseen kulttuuritaustaltaan moninaisiin ryhmiin vaikuttavat sekä heidän kokemuksensa tällaisissa ryhmissä toimimisesta että osallistuminen aitoihin tehtäviin, joissa ryhmän jäsenet ovat riippuvaisia toistensa työpanoksesta. Tällaiset tehtävät voivat vahvistaa yhteistyötä ja oppimista verrattuna taustaltaan yhtenäisempiin ryhmiin (Summers & Volet 2008).
Farmasian koulutuksessa rooliharjoitukset ja osallistavat oppimismenetelmät ovat vakiintuneita tapoja kehittää viestintätaitoja todenmukaisissa mutta turvallisissa harjoitustilanteissa. Ne tukevat myös kliinistä päättelyä ja potilaslähtöistä vuorovaikutusta (Luiz Adrian ym. 2015). Kulttuuritaustaltaan erilaisten opiskelijoiden kokemukset osoittavat lisäksi, että ryhmän jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ja tavoitteellisesti suunnitellut toimintatavat auttavat lieventämään kulttuurienväliseen ryhmätyöskentelyyn liittyviä jännitteitä. Tämä korostaa harkitun ryhmäjaon ja ohjatun pohdinnan merkitystä (Mittelmeier ym. 2018).
Tutkimus osoittaa myös, että jäsennelty vuorovaikutus ja harjoitusta seuraava yhteisreflektio eri ryhmien välillä voi kehittää kulttuurienvälisiä viestintätaitoja (Eisenchlas & Trevaskes 2007).
Kuinka
Kolmituntinen lähityöpaja koostuu rooliharjoituksista ja niitä seuraavasta reflektiivisestä keskustelusta. Opettaja muodostaa neljän hengen ryhmiä, joiden jäsenillä on erilaisia kulttuuritaustoja, ja antaa ryhmille ennalta laaditut farmasian alan tapauskuvaukset, joihin sisältyy yhdenvertaisuuteen, monimuotoisuuteen, osallisuuteen ja saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia (EDIA). Kussakin ryhmässä kaksi opiskelijaa toimii farmaseutin ja kaksi potilaan roolissa.
Ryhmien tavoitteena on päätyä omaan ratkaisuun, johtopäätökseen tai hoitoehdotukseen. Muut opiskelijat seuraavat harjoituksia joko paikan päällä tai haluttaessa tallenteilta sekä esittävät huomioita ja kysymyksiä. Lopuksi opettaja kokoaa työskentelyn keskeiset havainnot reflektiokysymysten avulla. Formatiivinen palaute voidaan lisäksi haluttaessa kytkeä FIP:n maailmanlaajuisen osaamiskehyksen osa-alueisiin.
Vaikutus
Opiskelijat tekevät yhteistyötä yli kulttuurirajojen ja oppivat ymmärtämään, miten kulttuurinen moninaisuus voi vaikuttaa lääkitykseen liittyvien ongelmien käsittelyyn ja potilaskohtaamisiin. Samalla he kehittävät valmiuksiaan viestiä kielirajoista huolimatta, tarkastelevat kriittisesti omia ennakkokäsityksiään ja oletuksiaan sekä avartavat näkökulmiaan.
Opettajat saavat tietoa ryhmädynamiikoista ja antavat kehittävää palautetta viestinnästä, erilaisten osallistujien huomioimisesta, ryhmätyöstä, kulttuurisesta sensitiivisyydestä sekä ongelmanratkaisusta farmasian alan tilanteissa. Nämä oppimistulokset tukevat kulttuuritaustaltaan erilaisten opiskelijoiden tulevaa vuorovaikutusta.
Kirjallisuusviitteet
Arkoudis S, Watty K, Baik C, Yu X, Borland H, Chang S, et al. Finding common ground: enhancing interaction between domestic and international students in higher education. Teaching in Higher Education. 2013;18(3):222‑235. https://doi.org/10.1080/13562517.2012.719156
Eisenchlas, S., & Trevaskes, S. (2007). Developing intercultural communication skills through intergroup interaction. Intercultural Education, 18(5), 413–425. https://doi.org/10.1080/14675980701685271
Luiz Adrian JA, Zeszotarski P, Ma C. Developing pharmacy student communication skills through role‑playing and active learning. Am J Pharm Educ. 2015;79(3):44. https://doi.org/10.5688/ajpe79344
Mittelmeier, J., Rienties, B., Tempelaar, D., & Whitelock, D. (2018). Overcoming cross-cultural group work tensions: mixed student perspectives on the role of social relationships. Higher Education, 75(1), 149–166. https://doi.org/10.1007/s10734-017-0131-3
Summers M, Volet M. Students’ attitudes towards culturally mixed groups on international campuses: impact of participation in diverse and non‑diverse groups. Studies in Higher Education. 2008;33(4):357‑370. https://doi.org/10.1080/03075070802211430
Materiaali ja laatijat
Encarnacion Amusquivar Arias, Universidad San Pablo CEU
Anna Galkin, Helsingin yliopisto
Thea Leusink-Muis, Utrecht University
Carmen Morais Moreno, Universidad San Pablo CEU
Marianne K Nilsen, Nord University
Marta Vicente Rodriguez, Universidad San Pablo CEU